Rosenborgin linnan erikoisuuksia

Rosenborgin linna sijaitsee Kööpenhaminan keskustassa ja se rakennettiin alun perin kuningas Kristian IV:n kesäasunnoksi 1600-luvun alussa. Linna on hieno esimerkki tanskalaisesta renessanssiarkkitehtuurista, ja sitä on laajennettu ja muokattu useaan otteeseen. Vuosisatojen aikana Rosenborg on toiminut paitsi kuninkaallisena residenssinä, myös säilytyspaikkana Tanskan kuningasperheen arvokkaimmille aarteille.

Nykyään Rosenborgin linna toimii museona ja on suosittu turistikohde. Vierailijat voivat ihailla sen historiallisesti sisustettuja huoneita, kuninkaallisia muotokuvia sekä Tanskan kruununjalokiviä, jotka ovat esillä linnan holveissa. Linnaa ympäröi kaunis Kongens Have -puisto, joka on suosittu rentoutumispaikka niin paikallisten kuin matkailijoiden keskuudessa.

Tässä linnasta löytyviä mielenkiintoisia kohteita:

Linnassa oli lapsetkin huomioitu

    

Linnan isossa salissa oli 12 upeaa seinätekstiiliä

            

Tapettiin kätkettyä infoa

Pilailu kuului linnan väen huveihin. Tässä pilailutuoli, josta kuuluu ääni istuttaessa ja/tai pylly kastuu kun tuolin alta valuu vesi.

Rouva ei ollut ehkä niin mielissää märistä jekuista

Rosenborgin linnan viininkypsennystynnyrit

Viinikellari, on pullo poikineen

Remontoitavana oleva Christian IV:n Winter Room

    

    

Kuninkaallinen kirjoitushuone

Tästä pikku norsusta kaikki lähti

Opiskelijan kertomaa:

Vierailimme Rosenborgin linnassa ja tutustuimme linnan upeisiin huoneisiin ja esineistöön ja pääsimme kurkistamaan myös kruununjalokiviin. Omassa oppimistehtävässä kuvailin norsuriipusta, joka oli norsuritarikunnan kunniamerkki. Riipukseen kiinnitin huomiota marmorinorsuun, joka oppaan mukaan esitti Neitsyt  Mariaa. Riipus oli sekä salin vitriinissä, suuren salin stucco-katossa että viimein aarrekammiossa. Ihastuin myös miniatyyrihahmoihin, joita oli esimerkiksi komeissa kaapeissa ja kelloissa. Opin että kaiken kuninkaallisen loiston takana on valtava määrä taitavia käsityöläisiä, miehiä ja naisia, joilla on taito suunnitella ja toteuttaa vaikkapa kuninkaallisia satuloita, norsunluisia miniatyyrejä, seinänkokoisia gobeliineja jne.

Vitriinissä kääty, josta norsu roikkuu

Suuren salin katossa sama kääty, joka on norsujen ritarikunnan arvomerkki. Norsu kuvaa kenties Neitsyt Mariaa. 

Norsulla on keskeinen symbolinen merkitys Tanskan Norsun ritarikunnassa (tanskaksi Elefantordenen), joka on Tanskan korkein ja arvostetuin kunniaritarikunta. Ritarikunnan nimi ja symboliikka juontavat juurensa keskiaikaiseen kristilliseen ritariperinteeseen, jossa norsu yhdistettiin voimaan, viisauteen ja uskollisuuteen. Norsua pidettiin myös kristinuskon puolustajana ja taistelun symbolina.

Ritarikunnan jäsenet kantavat erityistä ritarimerkkiä, jossa on valkoinen emalinorsu, jonka selässä on torni tai torniin viittaava rakenne. Tämä kuvio esiintyy myös Tanskan kuninkaallisen hovin seremoniallisissa asuissa ja symboleissa.

Nykyään norsun ritarimerkki on ennen kaikkea kuninkaallisen kunnianosoituksen tunnus, joka myönnetään erittäin harvoin ja lähes yksinomaan Tanskan kuninkaallisen perheen jäsenille tai ulkomaiden hallitsijoille ja valtionpäämiehille. Norsu symboloi näin sekä korkeinta arvonantoa että historiallista jatkuvuutta Tanskan monarkiassa.

Aarrekammiossa sama kääty arvokkain jalokivin

Prinsessa Louisen korurasia vuodelta 1695, päällystetty meripihkalla, "Pohjolan kullalla". 

Koristeelliset miniatyyrit ja kaapit

Tässä jo vähän uudempaa maalaustaidetta 1800-luvun alkupuolelta.

Mukavuus, jossa jokainen haluaa käydä yksin. Kauniilla kaakeleilla koristettuna.

Kruunun jalokivet löytyivät linnan alakerrasta. Ne olivat niin arvokkaita, että vaadittiin hiljaisuutta siellä liikuttaessa

Lopuksi vähän modernimpaa designia, suoraan Iisalmesta.