Kaanaliveneilyä, vahdinvaihtoa ja sitä sun tätä
Ilma suosi taas ryhmäämme, kun suuntasimme metrolla kohti Nyhamnia, joka on yksi Kööpenhaminen tunnetuimmista paikoista. Siellä kauniit värikkäät vanhat talot reunustavat kanaalin vartta ja H.C. Andersenkin oli asustanut muutamissa näistä joen varren taloista. Menimme tunnin jokilaiva-ajelulle, jossa näimme kuuluisia maamerkkejä kuten Pienen merenneidon, teatterin ja Den Svarta Diamanten, upouuden kirjaston. Näimme myös Papirøen, joka tarkoittaa “paperisaarta” (papir = paperi, ø = saari), jossa nykyään on Tanskan kalleimmat asunnut. Saari on saanut nimensä siitä, että siellä säilytettiin ennen sanomalehtipaperia.
Nyhamnista menimme katsomaan vahdinvaihtoa Amalienborgin linnan eteen. Yllätykseksemme sinne oli kokoontunut kansaa jo oikein kunnolla, joten näimme vaihdinvaihdon vain osaksi. Kuninkaallinen perhe asuu Amalienborgin linnassa, mutta lippu ei ollut salossa tänään, joten kuninkaallinen perhe ei ollut kotona.
Tämän jälkeen jakauduimme pienempiin ryhmiin. Osa kävi kävellen kuvaamassa Pienen merenneidon, osa suunnisti kahvilaan saamaan vähän energiaa, joku kävi Marmorikirkossa ja osa teki pieniä ostoksia. Illalla menimme vielä yhdessä läheiseen ravintolaan.
Matka on ollut antoisa. Olemme oppineet paljon, tavanneet ystävällisiä ihmisiä, nähneet tuhansittain polkupyöriä ja polkupyöriä etulaatikoineen, puhuneet englantia ja nauttineet tanskalaisista ruoista. Huomenna suuntaamme taas kohti Tukholmaa ja siitä eteenpäin kotia kohti. Tänne voisi tulla uudestaankin.
Torstaina ajeltiin metrolla Kongens Nytorviin ja
lähdettiin kanavaristeilylle. Ihastutti tanskalaisten kyky rakentaa asuntoja
vanhoihin makasiineihin ja yhdistää kaupunkikuvaan modernia ja vanhaa. Komeat
teatteritalo ja oopperatalo keskellä satama-aluetta ja modernit asuintalot
vanhan asutuksen vieressä.
Kanavaveneellä 60min kauniissa säässä kaunista kaupunkia ihmetellen
Veneitä paljon - ja kauniita, niin kauniita taloja
Niin kauniita ja värikkäitä
Opiskelijan kokemaa:
Amelienborgin vahdinvaihto oli niin tupaten täynnä
väkeä etten nähnyt mitään. Tuntui vähän ylimainostetulle tapahtumalle. No kun
väki väheni, niin nähtiinhän mekin marssijoita ja kurinalainen vahtirivistö
seisomassa minuuttikaupalla asennossa.
















Kommentit
Lähetä kommentti